PRAHAN HISTORIA

Yli kahden vuosikymmenen jälkeen samettivallankumouksesta ja kommunismin kaatumisesta Prahan suosio yhtenä Euroopan ykkösmatkakohteista ei näytä laskevan.  Ja vaikka se ei enää olekaan mikään huipputarjouskohde matkustajilleen, niin Tsekin pääkaupungin huima historia, kaunis arkkitehtuuri ja valtaisan vaihteleva viihdytystarjonta takaavata matkustajille mahtavan vierailun.

Kaupungin synty

Kuuluisuutta joka kiirii tähtiin, ennustettiin Prahalle vanhassa tšekkiläisessä tarussa myyttisestä Libušesta, joka myös määräsi paikan, johon kaupunki tuli perustaa. Historioitsijat sijoittavat nykyisen Prahan asuttamisen neoliittiselle kaudelle. Prahan todellinen historia on kuitenkin tiukasti sidottu vuonna 870 perustettuun Prahan linnaan, josta tuli Böömin hallitsijoiden hallintopaikka.

Menneisyyden merkittävät aikakaudet

Kaupungin todellinen kukoistuskausi ajoittuu 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle, jolloin Böömin kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle IV teki siitä keisarinistuimen sijaintipaikan ja valtakunnan pääkaupungin. Toinen merkittävä aikakausi Prahan historiassa on 1500-luvun loppupuoli. Merkittävän Tšekin hallitsijan, Habsburg-sukuun kuuluvan keisari Rudolf II:n hallituskautena tšekkiläisestä metropolista tuli poliittisen, seurapiiri- ja kulttuurielämän keskipiste Keski-Euroopassa.

Uuden ajan historia

Vuonna 1918, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, Praha julistettiin uuden valtion – Tšekkoslovakian tasavallan, sittemmin vuonna 1993 itsenäisen Tšekin tasavallan, pääkaupungiksi.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Tšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha. Saksa miehitti Tšekkoslovakian ennen toista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939-1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenet tuhannet kuolivat vainoissa.

Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekki oli joutunut kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste ja mm. vuoden 1968 kansannousun, Prahan kevään, näyttämö. Neuvostoliitto kukisti kapinalliset. Ns. samettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Presidentiksi valittiin Václav Havel, ja Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallan pääkaupunki.

Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista, ja osa kaupungista oli evakuoitava. Tulva aiheutti paljon vahinkoa, mutta tärkeimmät turistikohteet pelastuivat.

Kaupungin nimi

Linnan ja koko kaupungin nimi on ensimmäisten tšekkiläisten kronikoitsijoiden mukaan johdettu Vltava-joen askelmista (tšekiksi prah), joiden kautta vesi virtasi kohisten. Tämän teorian lisäksi on myös muita arveluja, etenkin viime ajoilta, mutta ne eivät ole saaneet suurempaa kannatusta.