Hussilaiset
Hussilaisten aikakausi on ehkä tärkein Tšekin historiassa, mutta se on varmasti jännittävin. Jan Hus oli yliopistoprofessori Kaarlen yliopistossa ja uskoi vahvasti englantilaisen teoreetikko John Wycliffen ajatuksiin. Hus oli päähenkilö liikkeessä, jonka usko perustui Raamattuun kirkkohierarkian sijaan.
Ehkä hänen radikaalein uskonsa oli se, että kaikille kristityille pitäisi antaa täysi ehtoollinen, sillä tuohon aikaan vain papiston jäsenet saivat juoda Kristuksen verta. Itse asiassa tämä osa hänen uskomuksiaan tuli niin tunnetuksi, että ehtoolliseen käytetty malja alkoi symboloida hussilaisia. Hän kokoontui kirkkouudistuksen puolesta koko vuosisadan ennen Martti Lutheria ja kannatti myös uskoaan, että ihmisten ei pitäisi olla ostettavissa alennuksia.
Vuonna 1415 Hus kutsuttiin Konstanziin kirkkoneuvoston eteen. Hänet tuomittiin harhaoppista ja poltettiin rangaistuksena vaakalaudalla.
Husin kuolema ei kuitenkaan pysäyttänyt hussilaista liikettä – itse asiassa se kiihotti sitä entisestään, ja Böömi tuli pian täynnä uskonnollisia radikaaleja. Tämä johti hussilaisten sotiin. Nämä sodat alkoivat, kun hussilaisten mielenosoitus vuonna 1419 karkasi käsistä, ja mielenosoittajat pakottivat tiensä Uusi kaupungintalo , joka ennen sitä heitti useita katolisia valtuutettuja heittämällä heidät ulos ikkunasta – mikä näyttää olevan perinteinen tšekkiläinen tapa tappaa ihmisiä. Sen jälkeen kun hussilaiset tuhosivat osan kaupungin alueista, Böömin kuningas Sigismund aloitti monia ristiretkiä hussilaisia vastaan, jotka levisivät Böömin rajojen ulkopuolelle. Hän voitti Vítkovin kukkulalla hussilaisten johtajan Jan Žižkan – miehen, jolla oli vain yksi silmä – kautta. Paikalla, jossa taistelu tänään käytiin, on Žižkan muistomerkki.
Vakaus saavutettiin, kun hussilaisten kuningas valittiin vuonna 1458, ja tämä mies oli kuningas George Poděbrady (Jiří z Poděbrad). Hänet valinnut aatelisto ei kuitenkaan tehnyt niin onnellisesti. Kun hän kuoli, he kutsuivat puolalaisen Jagellon-dynastian ottamaan Böömin valtaistuimen, mikä esti valtakuntaa joutumasta harhaoppisten käsiin liian pitkäksi aikaa. Puolan kuninkaan Vladislav II:n kuoltua – Böömin aatelisten valtaa rajoittaman hallituskauden jälkeen ja hänen pääkaupunkinsa Budaan vuonna 1490 muuttamisen jälkeen – hänen tilalleen tuli Ferdinand Habsburgilainen, Pyhän Rooman keisarin Kaarlen veli. V. Habsburgit hallitsisivat Böömiä vuoteen 1918 asti.
