Tšekin tasavallan romaniväestö

Useat asiantuntijat uskovat, että 0,3 % Tšekin väestöstä muodostavat romanit – mustalaiset – ovat alkuaan kotoisin Intiasta, mutta vieläkään ei ole saatu selville, kuinka he saapuivat Keski-Eurooppaan 1400-luvulla.  Heti saapumisensa jälkeen heitä kuitenkin pidettiin ”erilaisina”, pääasiassa heidän valtaväestöstä poikkeavien tapojensa, erilaisen pukeutumisensa ja kiertelevän elämäntapansa vuoksi, ja niinpä heidät jätettiin syrjään muusta yhteiskunnasta. He ovat saapumisestaan saakka joutuneet kokemaan vainoa ja syrjintää Keski-Euroopan alueella.

Monet tšekkiläiset ovat äärettömän epäuskoisia romaniväestön suhteen, sillä nämä ovat suhteellisen usein osallisina varkausten tapaisissa pikkurikoksissa, eikä heidän katsota olevan halukkaita tekemään työtä leipänsä eteen. Tosiasiassa monet Tšekin tasavallassa asuvista romaneista eivät ole saaneet tarpeellista koulutusta, koska monet heistä eivät ole onnistuneet käymään loppuun edes lakisääteistä peruskoulua. On luonnollisesti väärin tuomita kokonaista rotua, mutta useimmat tšekkiläiset ovat kuulleet tarinoita rikoskierteessä elävistä romaneista. Tietysti jotkut romanit tekevät normaalisti töitä, mutta nuo työt ovat enimmäkseen koulutusta vaatimattomia ja siksi huonosti palkattuja.

Romaniväestön vaino

Nykyajan romaniväestön vaino alkoi vuonna 1927, jolloin säädettiin vaeltavia mustalaisia koskeva laki.  Kyseinen laki tarkoitti käytännössä sitä, että romanien oli anottava yöpymislupaa ja sen lisäksi myös henkilöllisyystodistusta. Romanien synkimmät hetket koittivat kuitenkin toisen maailmansodan aikana, jolloin heidät pakotettiin työskentelemään natsien työleireillä. Työleirit korvattiin myöhemmin keskitysleireillä, Böömissä Pískun läheisyyteen rakennettiin Lety ja Määrissä Kunštátun lähelle Hodonín, joilla monet romanit kuolivat nälkään, tauteihin ja raakamaisen kohtelun uhreina. Aivan liian monet myös kuljetettiin natsien kuolemanleireille. Sodan jälkeen arviolta vain 300 Tšekin Romania oli enää hengissä, kun heitä ennen sotaa oli ollut noin 6 500. Asiaa pidetään usein häpeällisenä Tšekin kansakuntaa kohtaa, sillä romanien kohtalosta ei juurikaan puhuttu sodan päätyttyä.

Kommunistinen uudelleenkoulutus

Kommunistit yrittivät valtakautensa aikana sopeuttaa romaniväestö osaksi muuta yhteiskuntaa, vaikka romaneja luonnollisesti “koulutettiinkin” vahvalla positiivisella painotuksella kommunistista ideologiaa kohtaan. Romanien perinteet ja kieli tukahdutettiin ja heitä kannustettiin lopettamaan kiertelevä elämäntapa. Heiltä anastettiin aiemmin romaneille ominaiset ammatit, kuten kutoja, muusikko tai seppä, ja niiden sijaan heidät pakotettiin työskentelemään tehdastyöläisinä. Heidät myös siirrettiin asumaan maaseudulta maan suuriin kaupunkeihin. Kommunistivallan aikana romaniväestö integroitiin osittain muuhun yhteiskuntaan, jopa vastoin heidän tahtoaan – heidät jopa pakotettiin käymään koulua ja osallistumaan yhteisönsä toimiin.

Kommunismin jälkeiset haasteet

Kommunismin kaatumisen jälkeen romanit jätettiin heitteille ilman minkäänlaista sosiaalista tukea, eikä kukaan taistellut heidän oikeuksiensa puolesta. Tämän vuoksi romanilapsilta kielletään usein pääsy tavallisiin kouluihin, ja työnantajat ovat erittäin haluttomia palkkaamaan romaneja työntekijöikseen.

Tänään romaniväestön työttömyysaste on noin 70 % luokkaa, ja suurin osa tšekkiläisistä pitää heitä vain juoppoina ja varkaina.  He joutuvat usein väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi pelkästään siitä syystä, että ovat romaneja. Sen vuoksi monet romanit lähtevätkin maasta ja suuntaavat matkansa kohti Kanadaa tai Länsi-Eurooppaa aloittaakseen uuden elämän.

Ihmisoikeudet ja romanit

Vuonna 1998 Ústí nad Labem -kaupunkiin pystytettiin muuri, jonka oli tarkoitus erottaa romanit muusta kaupungin väestöstä, ja teko saattoi koko maan noloon tilanteeseen. Ihmisoikeusjärjestöt arvostelivat asiaa voimakkaasti, ja muuri purettiinkin pian pystyttämisensä jälkeen. Samat ihmisoikeusjärjestöt kuitenkin kertovat, että paljon puutteita on vielä korjattava romaniväestön oikeuksien suhteen.

Romaniyhteisö on lisäksi aiempaa useammin uusnatsiryhmien pahoinpitelyiden kohteena, niin Tšekin kuin naapurina sijaitsevan Slovakian alueella. Monet ovat sitä mieltä, etteivät poliisi ja tuomioistuimet suhtaudu ongelmaan sen vaatimalla vakavuudella. Romaneja tukeva ryhmä nimeltä ”Dženo” on kertonut, että romanien kieli ja kulttuuri saa tarvitsemaansa tukea, mutta asumisen laadussa ja työolosuhteissa on tapahtunut heikkenemistä viime vuosien aikana. Sama tukiryhmä myös kertoo, että ääriliikkeet ja niiden toiminta ovat lisääntyneet hälyttävästi.