Strahovin luostari

Luostari joka nykyään tunnetaan Strahovin luostarina ei menestynyt ennen vuotta 1143, jolloin ryhmä premonstratensialaisia otti sen käyttöönsä. Premonstratensialaiset ovat roomalaiskatolilaisia munkkeja jotka perusti Pyhä Norbert  vuonna 1120. Heidät tunnetaan myös norbertialaisina tai  Valkoisena kaanonina. Kommunistiaikana luostari oli suljettuna ja monet munkit joutuivat vankilaan. Kun kommunistihallinto kaatui he palasivat vuonna 1990. Luostarialueeseen kuuluvat Pyhän Rochin kirkko, Neitsyt Marian kirkko, jossa Mozartin kerrotaan soittaneen urkuja vuonna 1787, Strahovin taidehalli ja ainutlaatuinen Strahovin  kirjasto.

Suurenmoinen kirjasto sijaitsee suurissa saleissa joita koristavat barokkityyliset kattofreskot. Se on maan suurin luostarikirjasto jossa on kaksi barokkisalia ja se on ainakin 800 vuotta vanha. Kirjasto sisältää yli 130.000 teosta mukaan lukien 2500 kirjaa jotka julkaistiin ennen vuotta 1500 sekä  3000 käsikirjoitusta. Vanhin kirjoista on 9. vuosisadalta oleva Strahovin evankeliumi. Muita töitä ovat myös kuuluisien painajien kuten antverpeniläisen Christophe Plantin teokset.

Kaksikerroksinen Filosofiasali on vuodelta 1780 ja sen koko kattoa koristaa Franz Maulbertschin suurenmoinen teos nimeltä Ihmiskunnan henkinen kehitys. Salin aulassa oleva Erikoisuuksien kabinetti on näkemisen arvoinen.

Käytävä johdattaa Teologiseen saliin (jossa on kaartuva  barokkityylinen stukkikatto) vuodelta 1679 jonka rakensi Giovanni Orsi. Teologisen salin seiniä reunustavat taidokkaasti veistetyt kirjahyllyt joissa on kasoittain arvokkaita teoksia ja käsikirjoituksia. Kirjoita nimesi riisinjyvään Miniatyyrimuseossa.