Pyhän Vituksen katedraali

Prahan linnan alueen hallitseva rakennus on Pyhän Vítuksen katedraali, joka on Prahan suurin kirkko ja samalla Tšekin valtion hengellisen elämän symboli.

Kapea käytävä johdattaa linnan kolmanteen sisäpihaan josta on yllättävä ja vaikuttava näkymä Pyhän Vituksen katedraalin julkisivuun vain muutaman askeleen päässä. Katedraaliin pääsee sisälle sen läntisestä ovesta. Katedraalin elegantit ja mahtavat tornit ovat ranskalaista goottityyliä ja ne nousevat korkealle vallien yläpuolelle. Se on maan suurin katedraali jossa on lukuisia kappeleita, freskoja ja hautoja, unohtamatta keskilaivan kauniita lyijylasi-ikkunoita (jotka teki kuuluisa tsekkiläinen jugendmaalari Alfons Mucha) jotka saavat kaiken hienouden suorastaan säihkymään. Kaunein katedraalin kappeleista sisältää Pyhän Wenceslasin hautapaaden, ‘Hyvä Kuningas Wenceslas’ joululauluista josta on muodostunut eräänlainen pyhiinvaelluskohde ja joka esittää kohtauksia Jeesuksen elämästä. Kruunalaissalissa on esillä böömiläiset kruununjalokivet ja kuninkaallinen krypta jossa sijaitsee useimpien Böömin kuninkaiden ja kuningattarien viimeinen leposija (Kaarle IV, Wenceslas IV, Yrjö Poděbrady ja Rudolf II). Eteläinen sisäänkäynti joka tunnetaan kultaisena porttina on koristeltu runsaasti värikkäillä mosaiikeilla jotka esittävät tuomiopäivää vuodelta 1370 ja se on yksi taideaarteista linnan alueella. On mahdollista kiivetä 96 metriä korkeaan torniin josta on mahtavat näkymät kaupunkiin ja kellokoneistoon. Tornin Sigismund kello joka valmistui vuonna 1549 on Böömin suurin kello.

Pyhän Vituksen rakentaminen kesti lähes kuusisataa vuotta. Nykyisen goottirakennuksen rakentaminen aloitettiin 1344 Matthias Arraksen johdolla. Saksalainen Petr Parléř ja hänen kaksi poikaansa olivat vastuussa tilavasta kuoroparvesta ja ympäröivistä kappeleista jotka valmistuivat viimeinkin 15. vuosisadalla. Eteläinen torni sai renesanssihuippunsa vuonna 1562 ja myöhemmin siihen lisättiin barokkikoristeita. Keskilaiva ja vaikuttava länsipääty ovat 19. vuosisadan jälkipuoliskolta. Kultainen portaikko (alkuperäinen sisäänkäynti) eteläpuolella sisältää mosaiikkiteoksen tuomiopäivästä vuodelta 1370 joka on entisöity alkuperäiseen loistoonsa. Pyhän Wenceslasin kappeli vuosilta 1358-1367 on rakennuksen vanhimpia osia ja myös kauneimmin koristeltu. Seinien alasosat on päällystetty vilkkuvilla jasper-kristalleilla ja ametisteilla kun taas freskot (14.-16. vuosisadoilta) esittävät kohtauksia Kristuksen kärsimyksistä ja Pyhän Wenceslasin elämästä (pyhimys on haudattu kappelin alle). 11. vuosisadalta olevan romaanisen basilikan perustukset kaivettiin esiin kun katedraali oli melkein valmis ja ne voi nähdä kryptasta jossa ovat myös Böömin kuninkaiden hautapaadet. Kuningas Vladislav Jagiello rakennutti kauniin kuninkaallisen rukoushuoneen 1480-luvulla. Sen holvattu katto joka on muotoiltu puun oksien muotoon on hyvin erikoinen. Erittäin hieno hopeinen pyhimyksen hautamuistomerkki Johannes Nepomukille paljastettiin kuoroparvella vuonna 1736. Yksi kerubeista osoittaa pyhimyksen kieltä jonka kerrotaan säilyneen. Katedraalissa on myös hienoa 20.vuosisadan lyijylasia, erityisesti Alphonse Muchan muotokuvat Cyril ja Methodius pyhimyksistä länsipäädyn kolmannessa kappelissa.

Kuninkaallinen hautakammio

Katedraalin pääalttarin edessä on kuninkaallinen mausoleumi ja sen alapuolella, katedraalin maanalaisessa osassa, sijaitsee kuninkaallinen hautakammio.

Pyhän Václavin kappeli

Katedraalin jumalanpalveluselämän keskus on upeasti koristeltu Pyhän Václavin kappeli, jossa on Tšekin suojeluspyhimyksen, Pyhän Václavin, hauta.
Jumalanpalvelusten lisäksi kappelissa on järjestetty myös Böömin kuninkaallisten kruunajaisia. Kappeliin on talletettu aidosta kullasta valmistetut, runsain jalokivin ja helmin koristellut Böömin kruununkalleudet – Pyhän Václavin kruunu (1346), kuninkaallinen valtikka ja valtakunnan omena (1500-luvulta).

Pyhän Václavin kruunu

Pyhän Václavin kruunu on aitoa 21 ja 22 karaatin kultaa. Kruunu painaa lähes 2,5 kilogrammaa ja sitä koristaa 96 hiomatonta jalokiveä. Böömin kruunussa oleva rubiini on maailman suurin korukäytössä oleva rubiini. 6 yhdeksästä maailman suurimmasta safiirista on upotettu Pyhän Václavin kruunuun. Kruunun huipulla on safiiriristi, johon on työnnetty piikki, joka on kertoman mukaan peräisin Kristuksen orjantappurakruunusta.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle IV antoi käskyn valmistaa kruunun juhlallisia kruunajaisiaan varten. Tarinan mukaan sitä, joka asettaa kruunun luvatta päähänsä, rangaistaan kuolemalla.

Avoinna: päivittäin Huhti—lokakuussa klo 9-17, Marras—Maaliskuusa klo 9-16.

Sijainti: Prahan linnan alueella

Sisäänpääsy: ilmainen katedraalin pienempiin osiin. Maksu kryptaan, torniin ja kuoroparvelle.